Fotonigraffiti-valotaideteos

Toimitus huomauttaa, että alla oleva on suoraan lehdistötiedotteen tekstiä, jonka vuoksi tekstin tyylilaji poikkeaa hieman tämän sivuston tavanomaisesta kielestä.

6.12.2016–28.2.2017, Sepän talo, Alfredinkatu 3, Rauma
Julkinen valoteos nähtävillä pimeään aikaan

Fotonigraffiti (2016). Valoteos ja valokuva: Tarmo Thorström
Fotonigraffiti (2016). Valoteos ja valokuva: Tarmo Thorström

Ihminen on aina piirrellyt erilaisiin pintoihin, kuten hiekkaan, kallioihin, kattoihin ja seiniin. Graffiteista on tullut osa urbaania kaupunkikuvaa, joskus luvallisesti, joskus luvattomasti. Pääsääntöisesti voidaan todeta, että mitä isompi kaupunki, sitä enemmän sieltä löytyy graffiteja. Pienemmissä yhdyskunnissa suhtautuminen graffiteihin hyväksyttynä ympäristötaiteen muotona on vielä alkutekijöissään. Raumalla graffiteja ja muraalimaalauksia on verrattain vähän, mutta voisiko asianlaita olla toisin?

Lupien saaminen graffiteille ei ole välttämättä helppoa. Eikä niitä ihan mihin tahansa voikaan tehdä. Esimerkiksi maailmanperintökohde Vanha Rauma on paikka, joka asettaa erityishaasteita julkiselle taiteelle ylipäätänsä, ei vain yksin graffiteille. Vanhan kaupungin ulkopuolella on silti paljon pintoja, niin yksityisiä kuin julkisia, jotka sopisivat hyvin katutaiteelle. Esimerkiksi voi nostaa viime kesänä Thorströmin kouluyhteistyössä syntyneet Valtakadun maalatut pitsigraffitit.

Vain ennalta määrätyn ajan valolla piirretty Fotonigraffiti nostaa esille Raumalla vallitsevan tilanteen; graffitit, varsinkin ne luvalliset, ovat niin harvassa, että uuden sellaisen nähdessään hätkähtää väkisinkin. Myönteisenä kannanottona katutaiteen edistämisen puolesta teos yhdistää myös kaksi tekijälleen tärkeää asiaa. Tarmo Thorströmin ollessa tekijä, ei pitsiteema liene kenellekään yllätys. Thorström tunnetaankin nyplätyn pitsin ja pitsitaiteen edistäjänä Suomessa sekä maailmalla.

Teoksen tekotapana valoprojisointi palaa puolestaan pitsiä vanhempaan maailmaan Thorströmin ilmaisussa. Ennen nypläämistä valokuvaaminen filmille ja mustavalkokuvien itse kehittäminen sekä vedostaminen olivat tärkeällä sijalla. Teoksen nimeen sisältyykin sanaleikki, sillä ranskan kautta englantiin tullut photography (suom. valokuvaus) juontaa juurensa kreikan kieleen, jossa sanat phōtós ja gráphō tarkoittavat valolla piirtämistä. Nypläämisen ja maalaamisen ohella Thorström myös piirtää valolla pitsiä, mistä samaan aikaan esillä oleva Vanhan Raatihuoneen pitsivaloteos on yksi osoitus.

Taiteilijat työskentelevät ajassa samojen aiheiden parissa toisistaan tietämättä. Tänä vuonna Suomessa on uutisoitu uusista muraalimaalauksista mm. Kuopiossa, Turussa ja Helsingissä samaan aikaan Fotonigraffiti-suunnitelmien kanssa, ja kun julkisen taiteen prosenttiperiaate nostaa päätään Satakunnassakin.

Teos on rahoitettu Sepän talon työryhmän saamasta Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahaston avustuksesta, jolla edistetään talon käyttöönottoa ja luodaan sinne taiteellista ohjelmaa.

Teos sytytetään hämärän saapuessa.

Fotonigraffiti (2016). Valoteos ja valokuva: Tarmo Thorström
Fotonigraffiti (2016). Valoteos ja valokuva: Tarmo Thorström

Torin tolppapitsin neljäs tuleminen

Jos tarinan taustat eivät ole tuttuja, kertaa kolme aikaisempaa tolppapitsin ilmentymää ja syyt niihin tästä artikkelista.

Lokakuun 31. päivänä, siis jo toista kuukautta sitten, kävimme yhdessä rikostoverini Purs-Masan kanssa iskemässä tolppaan järjestyksessään jo neljännen pitsin. Koska vain muutos on pysyvää, niin myös tällä kertaa tolppapitsin toteutustapa oli hieman aikaisemmista poikkeava.

Kulttuurihäiriköt taas asialla: Purs-Masa pitää teräsvaijeria kireällä, kun Tarmo lukitsee vaijeria kiinni. Kuvan otti eläkepäiviään viettävä poliisimestari, joka antoi pitsivandaaleille armon käydä oikeudesta.
Kulttuurihäiriköt taas asialla: Purs-Masa pitää teräsvaijeria kireällä, kun Tarmo lukitsee vaijeria kiinni. Kuvan otti eläkepäiviään viettävä poliisimestari, joka antoi pitsivandaaleille armon käydä oikeudesta.

Palataanpa hieman kuitenkin ajassa taaksepäin tuosta hetkestä. Tämä uusin heijastava tolppapitsi on nyplätty juuttinarusta ja maalattu heijastavalla spraymaalilla.

Levyyn pingotettu juuttinarusta nyplätty Spindelnatto maalattavana.
Levyyn pingotettu juuttinarusta nyplätty Spindelnatto maalattavana.

Hyvinhän se pitsi näkyy pimeässä, vaikka salamavalona on kännykän vaatimaton led-valo.

Kiveys tolpan juurella heijastaa siksi, että ennen uuden tolppapitsin kiinnittämistä tolpasta poistettiin pitsi nro 3 eli suoraan graniittiin spraymaalattu pitsi. Maali lähti iloisesti messinkiharjalla, ja maahan varissut heijastinpöly antoi hauskan säväyksen kuvalle.
Kiveys tolpan juurella heijastaa siksi, että ennen uuden tolppapitsin kiinnittämistä tolpasta poistettiin pitsi nro 3 eli suoraan graniittiin spraymaalattu pitsi. Maali lähti iloisesti messinkiharjalla, ja maahan varissut heijastinpöly antoi hauskan säväyksen kuvalle.

Katso myös video, miltä tolppa ja heijastinpitsi näyttävät autosta katsottuna.

 

Valtakadun pitsigraffitit

(Lue ensin juttu, kuvitus on lopussa.)

Viimeisen puolen vuoden ajan olen säännöllisesti vieraillut paikallisessa yläkoulussa vetämässä pitsiprojektia, joka saavutti tänään päätepisteensä. Raumanmeren koulun 7F-luokan kanssa olen työstänyt pitsiteemaista kuvisprojektia, jonka lopputulos maalattiin tänään Raumalla katuun spraymaalein, siis graffiteja.

Idea menee tiivistetysti niin, että jakson aluksi tutustuimme pitseihin ja sen jälkeen tutkimme hieman pitsin olemusta ja rakennetta sekä filosofisesti sen ideaa. Tämän jälkeen oppilailla oli kotitehtävänä etsiä omasta ympäristöstä pitsimäisiä asioita, muotoja, elementtejä, rakenteita jne. Ne saattoivat olla mikro- tai makrotason asioita. Tarkasteltavana saattoi olla esimerkiksi kuihtunut ja rapistunut lehti tai satelliitista tarkkailtava kaupungin asemakaava. Tai hämähäkinseitti. Tai tuuletusritilä. Tai pitsiliina. Tai mikä vain.

Kuitenkin näitä löydöksiä lähdimme kuvankäsittelyohjelmalla yksinkertaistamaan siten, että saimme lopputuloksena kaksivärikuvan (mustavalkoinen). Tuo kuva muutettiin muotoon, joka voitiin syöttää lasertyöstöasemalle, tutummin laserleikkurille, jotta saimme leikattua 60*60 cm -kokoisiin kovalevyihin 40*40 cm -kokoisia pitsikuvioita. Näin saimme oppilaiden löydöksistä valmistettua spraymaalaussapluunoita, joilla maalasimme Valtakadun 40*40 cm -kokoisiin kivilaattoihin pitsigraffiteja.

Pitsiviikon avajaiset ovat ensi lauantaina, joten eiköhän ne ainakin sinne asti kestä.

Suuret kiitokset oppilaille hienosta työstä sekä kevään aikana että tämän päivän maalausoperaatiosta!

Pitsigraffitin maalaus käynnissä. Kuva: Ewelina Dobosz
Pitsigraffitin maalaus käynnissä. Kuva: Ewelina Dobosz /Rauman kaupunki
Pitsigraffitin maalaus käynnissä. Kuva: Ewelina Dobosz
Pitsigraffitin maalaus käynnissä. Kuva: Ewelina Dobosz /Rauman kaupunki
Pitsigraffitin maalaus käynnissä. Kuva: Ewelina Dobosz
Pitsigraffitin maalaus käynnissä. Kuva: Ewelina Dobosz /Rauman kaupunki
Pitsigraffitin maalaus käynnissä. Kuva: Ewelina Dobosz
Pitsigraffitin maalaus käynnissä. Kuva: Ewelina Dobosz /Rauman kaupunki

Pitsigraffitit on tehty Satakunnan kulttuurirahaston ja Rauman kaupungin tuella. Kiitän molempia!

Satakunnan kulttuurirahasto

Rauman kaupunki

Silta, joka meidät yhdistää

Viime syksynä Puolassa Bobowan pitsifestivaaleilla sain kutsun osallistua Unkariin Kozárdissa pidettävään pitsikonferenssiin. Eikä vain saapua paikalle, vaan myös osallistua maiden rajat ylittävään pitsiteokseen, joka esiteltiin minulle ystävyyden siltana. Tämä Silta, joka meidät yhdistää on eri maiden nyplääjien yhteistyöprojekti, jokainen mukaan liittynyt on tehnyt 24 x 32 cm kooltaan olevan pitsin, joka yhdistetään siltaan. Toisiinsa liitetyt pitsit luovat sillan ja symboloivat ystävyyttämme. Unkarilaiset, puolalaiset ja slovakialaiset aloittivat projektin, johon viimeisimpinä liittyivät nyt Suomi (allekirjoittanut) ja Kroatia (Lepoglavan pitsi)

Silta, joka meidät yhdistää

Toivomuksena olisi, että pitsissä olisi jotain maalle tai alueelle ominaista. Päätin tehdä pöytäliinan reunapitsinä käytetyn Pihlajanlehti-pitsin, mutta lyhyiltä sivuilta muokattuna, jotta sen voi ommella kiinni muihin siltaelementteihin. Kankaan sijasta täytin keskustankin pitsillä,  mutta vähän vähemmän perinteisellä. Halusin alleviivata teoksen sanomaa, joten päätin tehdä kuvioksi ympäri maailmaa tunnetun päättymättömän solmun, joka Intiassa symboloi ikuista rakkautta ja ystävyyttä. Lisätietoa löytyy googlettamalla sanalla shrivatsa, jolla se Intiassa tunnetaan.

Finland_Tarmo_Thorstrom_lace_2

Katso teos kokonaisuudessaan videolta:

Silta laajenee vielä tulevaisuudessa, joten eiköhän tähän joukkoon tule vielä lisää ihmisiä (kuvassa ei tosin ole kaikki tekijät läsnä):

bridge-that-connects-us-participants

Torin kaatuileva tolppa ja heijastavat pitsit

Rauman Kauppatorilla on tolppa, josta on tullut surullisenkuuluisa siihen törmäävien autoilijoiden vuoksi. Vuosittain muutama autoilija ei syystä tai toisesta onnistu väistämään tätä paikallaan pysyvää kiviestettä, vaan päräyttää sitä päin hajottaen autonsa ja töytäisten tolpan kumoon. Pitkin vuotta näkee aina silloin tällöin paikallismediassa alla olevan tyyppisiä otsikoita.

Sanomalehti Länsi-Suomi: Kauppatorin tolpan tapaturmapäivä: tolppaan törmättiin taas
Sanomalehti Länsi-Suomi: Kauppatorin tolpan tapaturmapäivä: tolppaan törmättiin taas

Ensimmäisen kerran päätin tehdä jotain asialle parantaakseni tolpan näkyvyyttä reilu kaksi vuotta sitten. Nypläsin heijastinnauhasta pitsin tolpan ympärille. Ei sillä pitsillä tyylipisteitä saanut, mutta kyllä se tolpan näkyvyyttä paransi. Vajaa kaksi viikkoa ja pitsi lähti jonkun mukaan, kuten paikallismedia Raumalainen myöhemmin uutisoi.

Tavallaan olin varkaudesta hivenen helpottunut. En näet ollut pitsiin tyytyväinen, joten sain sen kadottua hyvän syyn tehdä uuden ja paremman. Päätin tehdä uudesta pitsistä ja sen paikalleen laittamisesta performanssin, jota kutsuin sittemmin Pitsi-Illuminatiksi. Kuvasin time lapse -tekniikalla koko nypläysprosessin ja lisäsin siihen muuta videota. Alla sekä kuvat että video.

tolppapitsi-3 tolppapitsi-2 tolppapitsi-1

Luonnollisesti joku valopää sai päähänsä pölliä myös tämän heijastinpitsin mukaansa. Joten tolppa jatkoi vailla heijastinta ja pitsiä törmäilevien autoilijoiden iskujen ottamista vastaan.

Tänä syksynä sain aatoksen tehdä heijastinpitsin, jota ei voi varastaa – ainakaan viemättä samalla koko tolppaa mukanaan. Idea oli yksinkertainen: teen pahvista sapluunan ja spray-maalaan heijastinmaalilla pitsikuvion. Jos tarkkoja ollaan niin syntynyt kuva on negatiivi, eli en maalannut pitsiä vaan pitsin väliin jäävät ”tyhjät” alueet. Pitsi muodostuu näin ollen maalaamattomasta alueesta.

Koska olin sentään pyytänyt luvan teokselleni, niin pyysin paikallismediaa paikalle, jottei asiasta jäänyt mielikuvaksi ilkivalta.

Sanomalehti Länsi-Suomi: Kaupungin kuuluisin tolppa sai uuden heijastinpitsin
Sanomalehti Länsi-Suomi: Kaupungin kuuluisin tolppa sai uuden heijastinpitsin

Niin että tällainen heijastinpitsi siellä torilla nyt nököttää.

Rauman Kauppatorin kolmas pitsiheijastin. Rauman Kauppatorin kolmas pitsiheijastin.

Niin että mitäs tykkäätte?