Nyt on kuulkaas asiat sillä tavalla, etten saanut kovasta yrityksestä huolimatta näyttelykokonaisuuteni kaikkia töitä ajoissa valmiiksi. Jos tarkkoja ollaan, niin oikeasti puolet on tekemättä, eli aivan totaalisesti liikaa. Koska näyttely on kokonaisuus niin en laita esille jo valmistuneita töitä vaan jättäydyn tämän kesän yhteisnäyttelystä pois. Eli Rauma-tutkielmani tulee esille vasta Pitsiviikolle 2012. Tai ehkä jo aikaisemminkin, esimerkiksi Rauman kaupunginkirjastoon tai johonkin vastaavaan paikkaan, mutta varmuudella vasta vuoden päästä.
Ikävä homma, mutta minkäs teet. Kiireitä on ollut liikaa niin en ole ehtinyt nypläämään. Tämmöistä sattuu. Ja toisaalta, kun en ole itse läsnäkään, niin olisihan se jokseenkin hölmöä pitää näyttelyä. Kun siis omissa hommissanihan oleellinen osuus on ollut juurikin läsnäolo ja tekeminen julkisesti yleisön edessä ja kanssa. Sitähän fillarinyplääjänäkin toimiminen on ollut kahtena viime kesänä.
(Muuten, pitsipyöräni, eng. lacycle, olisi vapaa ja lainattavissa jos joku tuntee kutsumusta lähteä nypläystyynyn kanssa turuille ja toreille nypläämään ihmisten edessä ja kanssa. Tyynynkin nypylineen voin lainata jos oikein kauniisti pyytää.)
Joka tapauksessa pidän yhden aikaisemman lupaukseni eli bloggaan Pitsiviikon ajan Ruotsista, jossa olen partiolaisten kansainvälisellä suurleirillä eli jamboreella. Luonnollisesti force majeure -esteenä blogin päivittymiselle on tietoliikenneyhteyksien saatavuus ja toimivuus. Olen leiriorganisaation yhteyshenkilön kanssa kuitenkin ollut tekemisissä asian tiimoilta ja homman pitäisi olla kunnossa. Mutta never say never.
Sen verran Pitsiviikolle kätteni jälkeä tulee kuitenkin näkyville, että Vanhassa Raumassa sijaisevassa tunnelmallisessa kahvilassa nimeltä Soppi (ks. Facebook-sivu) tulee olemaan Pitsiviikon ajan näkyvillä 1-3 tekemääni, keskenään hyvin erilaista pitsityötä, hieman riippuen siitä, miten saan ne valmiiksi. Yksi on jo hyllyssä odottamassa “ripustamista” mutta kaksi muuta ovat keskeneräisiä. Eli käykääs sit katsastamassa ja samalla nautiskelkaa kahvilan huipuista antimista!
Loppuun vielä palanen tämän päivän ohjelmistosta. Rauman naapurikunnalla Eurajoella on ystävyyskaupunkina saksalainen Weener. Nyt on meneillään weeneriläisten perinteinen vierailu Eurajoella. Itse liityin juttuun siten, että pidin työnäytöstä nypläyksestä ja opastin kiinnostuneita pitsinnypläyksen saloihin. Peräti kuusi rohkeaa saksalaista (joista yksi mies) ja kaksi suomalaista opasta uskaltautuivat kokeilemaan nypläystä. Alla kuvatodiste, ennen kuin joku ehtii huutaa Pics or didn’t happen!
