Keramiikkaa Tanskasta, kirjontatöitä Norjasta, meripihkaa Puolasta, böömiläistä lasia, wieniläistä hopeaa, puutöitä Balkanilta, turkkilaisia mattoja ja raumalaista pitsiä.

Olen yksi hollantilaiselta Studio Makkink & Beyltä tilatun teoksen käsityöläisistä. Itäisen ja pohjoisen Euroopan yhdeksästä maasta etsitään erityisiä taitoja, käsityötuotteita, ihmisiä ja paikkoja. Jokaisesta maasta tulee jokin esine, joista koostetaan illallispöytä. Tämä kattaus kulkee taidenäyttelystä yksityisiin koteihin Tupperware-kutsun tapaisesti.

Taidenäyttelyn avajaiset ovat Lontoossa lokakuussa 2011. Sieltä illalliskattaus lähtee kiertämään maailmaa.

Daphnéen reitti läpi itäisen ja pohjoisen Euroopan

Tällä hetkellä töitä ja tekijöitä vasta kerätään. Studion edustaja Daphnée Lanternier vieraili huhtikuun lopussa Raumalla neljän päivän ajan keskustellakseen osuudestani projektiin. Suuret suuntaviivat ovat jo selvillä, mutta yksityiskohtia hiotaan vielä, kunhan Daphnée saa ensin kierroksensa yhdeksän Euroopan maan läpi loppuun. Daphnéen toista kuukautta kestävää kiertuetta voi seurata blogissa Worked All Europe.

Keväinen Rauma houkutteli Daphnéen jäätelölle.

Tässä vaiheessa voin vain sanoa, että tulen nypläämään lautasliinoja. Moderneja sellaisia.

Raskauttavaa todistusaineistoa pitsin lavean tien kulkemisestani:

Puoli seitsemän pe 25.2.2011 (Yle TV1)

Katso lähetys Yle Areenasta. Pitsijutut ajassa 14:11-18:07. Lähetys katsottavissa pe 4.3. iltaan asti.

[EDIT:] Kappas, joku vikkelä oli ehtinyt ladata pätkän leikattuna YouTubeen. Kiitokset anonyymille tästä pienestä tekijänoikeusrikkomuksesta.

Perjantaina 25.2.2011 klo 18.30-19.00 Yle TV1:ltä tulevassa Puoli seitsemän -ohjelmassa on muutaman minuutin pätkä pitsinnypläämisestä allekirjoittaneen kera.

Uusinnat maanantaina 28.2.2011 klo 5.55 ja 14.30.

Lähetyksen voi katsoa myös Yle Areenasta, jossa se on nähtävillä viikon ajan eli arvatenkin 4.3. asti.

Valotetaanpa hieman jo vuoden 2011 Pitsiviikkoa omalta osaltani.

Ensinnäkin, en ole fyysisesti ottamassa osaa Pitsiviikkoon, sillä olen samaan aikaan Ruotsissa partiolaisten suurleirillä eli jamboreella. Mutta poissaolostani huolimatta kannan oman korteni kekoon pitsinäyttelyiden osalta. Pitsikeskus Emelian yhteisnäyttelyyn tulee minulta kymmenen teoksen sarja, jonka nimi on Rauma-tutkielma – Miten minusta tuli minä.

Ihminen on sosiaalinen eläin ja kehittyy vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Teossarjassa tarkastelen elämääni kymmenen henkilön kautta. Nämä raumalaiset henkilöt ovat vaikuttaneet kukin omalla merkittävällä tavallaan siihen, miten minusta on tullut se henkilö, joka tänä päivänä olen.

Tämän verran kesästä näin ennakkotietona. Enemmän tietoa sitten lähempänä.

Partioleirille ajattelin ottaa nypläystyynyn mukaan ja Pitsiviikon hengessä nyplään leirilläkin. Koska jamboree on pohjoismaisessa tietoyhteiskunnassa, on siellä myös tietoliikenneyhteydet kunnossa. Tätä tietoa hyödyntäen ajattelin pitää leirin ajan “partiopitsiblogia”, eli tekisin joka päivältä jonkinlaisen videobloggauksen. Yhtenä näkökulmana olisi kenties nypläyksen vieminen muiden maiden edustajille –  luonnollisesti tarjoten leiriläisille tilaisuuden kokeilla pitsinnypläämistä omin pikku kätösin.

Jamboreelle tulee ihmisiä joka puolelta maailmaa, joten miksi en hyödyntäisi tilaisuutta tehdä samalla kulttuurivientiä?

Käsitöiden tekeminen on nyt tänä syksynä kokenut kausivaihtelusta johtuen kovan laskusuhdanteen. Aikaa on mennyt niin moneen muuhun asiaan, että itse omin pikku kätösin tekeminen on jäänyt liian vähälle. Nypläystyynyssä on ollut jo jonkin aikaa työ kesken, ja Rauman kaupungin kulttuuripäällikön kanssa jutellessa menin jo hieman paljastaneeksi ensi kesän näyttelysuunnitelmiani, joten projektia kyllä riittäisi.

Sen sijaan olen alkanut taas pitkästä aikaa piirtämään. Sarjakuvablogiin asti ei tosin ole päätynyt kuin yksi suherrus, mutta omaan päiväkirjanomaiseen luonnoskirjaan sen sijaan on tullut yhtä ja toista. Niitä tosin en nettin laita. Mutta piirtäminen on kokenut renessanssia hieman toisella tapaa, sillä tänään ilmestyneen Tekstiiliopettaja-lehden (nro 4/2010) myötä tein monitahoisella urallani uuden aluevaltauksen sarjakuvakolumnistin ominaisuudessa.

Lue Tekstiili-Tarmoa sarjakuvablogista Dork side of the force.