(Lisäys 21.10.2011) Ohjelma on katsottavissa myös  MTV3:n Katsomosta.

En ole työhön itse täysin tyytyväinen, sillä ilman mallikuvaa (alla) on vaikea tunnistaa hahmoa. Joku meinasi jo Obelixiksi arvata ja yleinen reaktio on, että mikäs peikko tuo oikein on. Niinpä niin.

Rivo-Riitta (c) Pertti Jarla

Joka tapauksessa sen verran pitää itselleni krediittiä antaa, että ylipäätänsä sain taas kerran improvisoimalla aikaan edes jotain hahmoa muistuttavan työn. Tapani mukaan en nytkään suunnitellut pitsiä vaan rupesin nypläämään piirrettyäni hahmon ääriviivat paperille. Ympärillä olevan “tekstuurin” kuitenkin piirsin ruutupaperille, jotta kuvio toistuisi samankokoisena.

Eli pitsifillareiden sarjaan on tullut uusi tulokas, järjestyksessään jo kolmas. Pitsifillari tai pitsipolkupyörä kääntyy englanniksi “lace bicycle”, josta olen kehittänyt lyhennetyn lempinimen “lacycle”. Joka tapauksessa Jopo on saanut Emelia-pitsistä uuden kuosin itselleen. Pyörän etuosassa on luonnollisesti etutavarateline, että tyynyn saa kiinnitettyä siihen.

¹ = Julkaisen Facebook-sivulla muutenkin enemmän juttuja kuin mitä tänne sivuille pistän. Kaikista sivuille laittamistani päivityksistä tulee aina automaattinen ilmoitus FB-sivun kautta, joten suosittelen tykkäämään

Heidi, Pete ja Teemu olivat kaikki erittäin hyviä oppilaita ja saavat olla ylpeitä tuotoksistaan!

Kahtena aikaisempana kesänä olen Pitsiviikolla toiminut kiertävänä fillarinyplääjänä tutustuttaen ihmisiä pitsinnypläyksen ihmeelliseen maailmaan. Nyt tuli tuo sama missio toteutettua, joskin hieman laajemmin. Ruotsin jamboreella oli osallistujia 150 maasta yhteensä 40000, joista leiriläisiä 32000 ja palveluleiriläisiä – kuten allekirjoittanut – 8000.

Työtehtävieni lomassa, muun muassa Suomen saunan infotiskillä, nypläsin, kerroin toiminnasta ja annoin kiinnostuneiden tietenkin kokeilla nypläämistä. Uskalikkoja löytyi sekä leiriläisistä että aikuisista, painottuen perinteiseen tapaan naissukupuoleen. Hauskaa oli, kun belgialaiset tulivat kertomaan kotikaupunkinsa olevan kuuluisa pitsistään. Siinä kohtaa sai aina todeta, että Oh, you’re from Brussels!

Saatuani ison pitsiväiskin valmiiksi päätin hyödyntää jämälangat ja tehdä pieniä miniväiskejä, joita ehti valmistua kolme reissun aikana. Miniväiskin pohjan halkaisija on noin neljä senttiä.

Kun Pitsiviikolla aina pitäisi tulla jotain uutta tuotosta, niin tässäpä sitten oma panokseni asialle.

Partioleirin aikana en kuitenkaan tehnyt enempää videoita, koska tietoliikenneyhteyksien rajallisuudesta johtuen en tätäkään videota saanut ajallaan nettiin, joten katsoin parhaaksi jättää videobloggaamisen sikseen.

Korjaus muuten videon spiikkiin. Kovasti siinä kertojanäänenä ilmaisen, että olisi sunnuntai 24.7. Oikeasti olimme Vadstenassa perjantaista lauantaihin eli 22.-23.7. Tuo su 24. heinäkuuta on päivä, jolloin editoin teltassa videon ja nauhoitin spiikin päälle. Taisin olla hieman väsynyt.

Jokunen viikko takaperin rupesin kahvilla ollessa nypläämään uutta impropitsiä. Pyysin näet kahvilantätiä piirtämään pahville kahvilan nimen. Piirrosta suuntaa-antavana ohjeena rupesin sitten improvisoiden nypläämään kahvilan omaa nimikkopitsiä.

Soppi (mynsteri)

Toki jos ylläolevasta rupeaa tarkkaan katsomaan, niin huomaa, että otin kuvan vasta nypläämisen jälkeen, koska pahvissa on nuppineulojen jättämät reiät. Mutta ainakin se todistaa, etten suunnitellut nypläämistä yhtään etukäteen, sillä lankaparien kulkemisia ei ole piirretty pahviin, ainoastaan summittainen hahmotelma sanasta Soppi.

Vaikka alkuperäisessä hahmotelmapiirroksessa viivat eivät ole suoria, niin en lähtenyt niitä myöskään suoriksi “korjaamaan” nyplättäessä. Tämä siitä syystä, että halusin pitsin olevan piirroksenomainen ja vapaamuotoinen. Sitä paitsi kahvilan tunnelma on kotoinen ja rento; lusikat, haarukat, veitset, mukit ja lautasetkin pitkälti eri paria, joten tällainen eläväinen pitsi minusta vain huokuu kohteensa olemusta.

Soppi-pitsi

Soppi-pitsi on nyplätty mustasta 60/2 Bockens -langasta. 18 parilla nyplätylle pitsille muodostui ulkomitoiksi 17 x 5 cm.

Olettaisin, että pitsilampun lisäksi myös tämä tulee kahvilaan (ainakin) Pitsiviikon ajaksi näytteille. Eli käykääs katsastamassa!

Kärmes-sarja sai uuden jäsenen pitsillä verhoillusta lampunvarjostimesta. Pitsivarjostin on nähtävillä Pitsiviikon ajan ja ehkä hivenen kauemminkin Vanhassa Raumassa – pitsisuodatettua valoa sekä kaikenlaista maukasta tarjoaa Kahvila Soppi.

Ikävä homma, mutta minkäs teet. Kiireitä on ollut liikaa niin en ole ehtinyt nypläämään. Tämmöistä sattuu. Ja toisaalta, kun en ole itse läsnäkään, niin olisihan se jokseenkin hölmöä pitää näyttelyä. Kun siis omissa hommissanihan oleellinen osuus on ollut juurikin läsnäolo ja tekeminen julkisesti yleisön edessä ja kanssa. Sitähän fillarinyplääjänäkin toimiminen on ollut kahtena viime kesänä.

(Muuten, pitsipyöräni, eng. lacycle, olisi vapaa ja lainattavissa jos joku tuntee kutsumusta lähteä nypläystyynyn kanssa turuille ja toreille nypläämään ihmisten edessä ja kanssa. Tyynynkin nypylineen voin lainata jos oikein kauniisti pyytää.)

Joka tapauksessa pidän yhden aikaisemman lupaukseni eli bloggaan Pitsiviikon ajan Ruotsista, jossa olen partiolaisten kansainvälisellä suurleirillä eli jamboreella. Luonnollisesti force majeure -esteenä blogin päivittymiselle on tietoliikenneyhteyksien saatavuus ja toimivuus. Olen leiriorganisaation yhteyshenkilön kanssa kuitenkin ollut tekemisissä asian tiimoilta ja homman pitäisi olla kunnossa. Mutta never say never.

Sen verran Pitsiviikolle kätteni jälkeä tulee kuitenkin näkyville, että Vanhassa Raumassa sijaisevassa tunnelmallisessa kahvilassa nimeltä Soppi (ks. Facebook-sivu) tulee olemaan Pitsiviikon ajan näkyvillä 1-3 tekemääni, keskenään hyvin erilaista pitsityötä, hieman riippuen siitä, miten saan ne valmiiksi. Yksi on jo hyllyssä odottamassa “ripustamista” mutta kaksi muuta ovat keskeneräisiä. Eli käykääs sit katsastamassa ja samalla nautiskelkaa kahvilan huipuista antimista!

Loppuun vielä palanen tämän päivän ohjelmistosta. Rauman naapurikunnalla Eurajoella on ystävyyskaupunkina saksalainen Weener. Nyt on meneillään weeneriläisten perinteinen vierailu Eurajoella. Itse liityin juttuun siten, että pidin työnäytöstä nypläyksestä ja opastin kiinnostuneita pitsinnypläyksen saloihin. Peräti kuusi rohkeaa saksalaista (joista yksi mies) ja kaksi suomalaista opasta uskaltautuivat kokeilemaan nypläystä. Alla kuvatodiste, ennen kuin joku ehtii huutaa Pics or didn’t happen!