Fotonigraffiti-valotaideteos

Toimitus huomauttaa, että alla oleva on suoraan lehdistötiedotteen tekstiä, jonka vuoksi tekstin tyylilaji poikkeaa hieman tämän sivuston tavanomaisesta kielestä.

6.12.2016–28.2.2017, Sepän talo, Alfredinkatu 3, Rauma
Julkinen valoteos nähtävillä pimeään aikaan

Fotonigraffiti (2016). Valoteos ja valokuva: Tarmo Thorström
Fotonigraffiti (2016). Valoteos ja valokuva: Tarmo Thorström

Ihminen on aina piirrellyt erilaisiin pintoihin, kuten hiekkaan, kallioihin, kattoihin ja seiniin. Graffiteista on tullut osa urbaania kaupunkikuvaa, joskus luvallisesti, joskus luvattomasti. Pääsääntöisesti voidaan todeta, että mitä isompi kaupunki, sitä enemmän sieltä löytyy graffiteja. Pienemmissä yhdyskunnissa suhtautuminen graffiteihin hyväksyttynä ympäristötaiteen muotona on vielä alkutekijöissään. Raumalla graffiteja ja muraalimaalauksia on verrattain vähän, mutta voisiko asianlaita olla toisin?

Lupien saaminen graffiteille ei ole välttämättä helppoa. Eikä niitä ihan mihin tahansa voikaan tehdä. Esimerkiksi maailmanperintökohde Vanha Rauma on paikka, joka asettaa erityishaasteita julkiselle taiteelle ylipäätänsä, ei vain yksin graffiteille. Vanhan kaupungin ulkopuolella on silti paljon pintoja, niin yksityisiä kuin julkisia, jotka sopisivat hyvin katutaiteelle. Esimerkiksi voi nostaa viime kesänä Thorströmin kouluyhteistyössä syntyneet Valtakadun maalatut pitsigraffitit.

Vain ennalta määrätyn ajan valolla piirretty Fotonigraffiti nostaa esille Raumalla vallitsevan tilanteen; graffitit, varsinkin ne luvalliset, ovat niin harvassa, että uuden sellaisen nähdessään hätkähtää väkisinkin. Myönteisenä kannanottona katutaiteen edistämisen puolesta teos yhdistää myös kaksi tekijälleen tärkeää asiaa. Tarmo Thorströmin ollessa tekijä, ei pitsiteema liene kenellekään yllätys. Thorström tunnetaankin nyplätyn pitsin ja pitsitaiteen edistäjänä Suomessa sekä maailmalla.

Teoksen tekotapana valoprojisointi palaa puolestaan pitsiä vanhempaan maailmaan Thorströmin ilmaisussa. Ennen nypläämistä valokuvaaminen filmille ja mustavalkokuvien itse kehittäminen sekä vedostaminen olivat tärkeällä sijalla. Teoksen nimeen sisältyykin sanaleikki, sillä ranskan kautta englantiin tullut photography (suom. valokuvaus) juontaa juurensa kreikan kieleen, jossa sanat phōtós ja gráphō tarkoittavat valolla piirtämistä. Nypläämisen ja maalaamisen ohella Thorström myös piirtää valolla pitsiä, mistä samaan aikaan esillä oleva Vanhan Raatihuoneen pitsivaloteos on yksi osoitus.

Taiteilijat työskentelevät ajassa samojen aiheiden parissa toisistaan tietämättä. Tänä vuonna Suomessa on uutisoitu uusista muraalimaalauksista mm. Kuopiossa, Turussa ja Helsingissä samaan aikaan Fotonigraffiti-suunnitelmien kanssa, ja kun julkisen taiteen prosenttiperiaate nostaa päätään Satakunnassakin.

Teos on rahoitettu Sepän talon työryhmän saamasta Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahaston avustuksesta, jolla edistetään talon käyttöönottoa ja luodaan sinne taiteellista ohjelmaa.

Teos sytytetään hämärän saapuessa.

Fotonigraffiti (2016). Valoteos ja valokuva: Tarmo Thorström
Fotonigraffiti (2016). Valoteos ja valokuva: Tarmo Thorström

Jos valotaide ja pitsi kiinnostaa enemmänkin, niin lue myös tämä:
http://www.thorstrom.com/2015/12/raatihuoneen-pitsivaloteos/