Fotonigraffiti-valotaideteos

Toimitus huomauttaa, että alla oleva on suoraan lehdistötiedotteen tekstiä, jonka vuoksi tekstin tyylilaji poikkeaa hieman tämän sivuston tavanomaisesta kielestä.

6.12.2016–28.2.2017, Sepän talo, Alfredinkatu 3, Rauma
Julkinen valoteos nähtävillä pimeään aikaan

Fotonigraffiti (2016). Valoteos ja valokuva: Tarmo Thorström
Fotonigraffiti (2016). Valoteos ja valokuva: Tarmo Thorström

Ihminen on aina piirrellyt erilaisiin pintoihin, kuten hiekkaan, kallioihin, kattoihin ja seiniin. Graffiteista on tullut osa urbaania kaupunkikuvaa, joskus luvallisesti, joskus luvattomasti. Pääsääntöisesti voidaan todeta, että mitä isompi kaupunki, sitä enemmän sieltä löytyy graffiteja. Pienemmissä yhdyskunnissa suhtautuminen graffiteihin hyväksyttynä ympäristötaiteen muotona on vielä alkutekijöissään. Raumalla graffiteja ja muraalimaalauksia on verrattain vähän, mutta voisiko asianlaita olla toisin?

Lupien saaminen graffiteille ei ole välttämättä helppoa. Eikä niitä ihan mihin tahansa voikaan tehdä. Esimerkiksi maailmanperintökohde Vanha Rauma on paikka, joka asettaa erityishaasteita julkiselle taiteelle ylipäätänsä, ei vain yksin graffiteille. Vanhan kaupungin ulkopuolella on silti paljon pintoja, niin yksityisiä kuin julkisia, jotka sopisivat hyvin katutaiteelle. Esimerkiksi voi nostaa viime kesänä Thorströmin kouluyhteistyössä syntyneet Valtakadun maalatut pitsigraffitit.

Vain ennalta määrätyn ajan valolla piirretty Fotonigraffiti nostaa esille Raumalla vallitsevan tilanteen; graffitit, varsinkin ne luvalliset, ovat niin harvassa, että uuden sellaisen nähdessään hätkähtää väkisinkin. Myönteisenä kannanottona katutaiteen edistämisen puolesta teos yhdistää myös kaksi tekijälleen tärkeää asiaa. Tarmo Thorströmin ollessa tekijä, ei pitsiteema liene kenellekään yllätys. Thorström tunnetaankin nyplätyn pitsin ja pitsitaiteen edistäjänä Suomessa sekä maailmalla.

Teoksen tekotapana valoprojisointi palaa puolestaan pitsiä vanhempaan maailmaan Thorströmin ilmaisussa. Ennen nypläämistä valokuvaaminen filmille ja mustavalkokuvien itse kehittäminen sekä vedostaminen olivat tärkeällä sijalla. Teoksen nimeen sisältyykin sanaleikki, sillä ranskan kautta englantiin tullut photography (suom. valokuvaus) juontaa juurensa kreikan kieleen, jossa sanat phōtós ja gráphō tarkoittavat valolla piirtämistä. Nypläämisen ja maalaamisen ohella Thorström myös piirtää valolla pitsiä, mistä samaan aikaan esillä oleva Vanhan Raatihuoneen pitsivaloteos on yksi osoitus.

Taiteilijat työskentelevät ajassa samojen aiheiden parissa toisistaan tietämättä. Tänä vuonna Suomessa on uutisoitu uusista muraalimaalauksista mm. Kuopiossa, Turussa ja Helsingissä samaan aikaan Fotonigraffiti-suunnitelmien kanssa, ja kun julkisen taiteen prosenttiperiaate nostaa päätään Satakunnassakin.

Teos on rahoitettu Sepän talon työryhmän saamasta Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahaston avustuksesta, jolla edistetään talon käyttöönottoa ja luodaan sinne taiteellista ohjelmaa.

Teos sytytetään hämärän saapuessa.

Fotonigraffiti (2016). Valoteos ja valokuva: Tarmo Thorström
Fotonigraffiti (2016). Valoteos ja valokuva: Tarmo Thorström

Jos valotaide ja pitsi kiinnostaa enemmänkin, niin lue myös tämä:
http://www.thorstrom.com/2015/12/raatihuoneen-pitsivaloteos/

Raatihuoneen pitsivaloteos

Vanha Raatihuone on yksi Rauman museon kohteista ja tunnettu mm. historiallisesta pitsikokoelmastaan, joka sisältää useita satoja erilaisia pitsinäytteitä. Monelle nykyihmiselle vanhat pitsit ja nypläystaito tuntuvat olevan kuin toisesta maailmasta, jopa useiden valovuosien päästä. Samoin kuin näkemämme tähtien tuike on tapahtunut todellisuudessa kauan aikaa sitten, myös Vanhaa valoa, spectaculum 79 Ceti -teos tuo näkyville valon muodossa toista sataa vuotta sitten tapahtuneen pitsinnypläyksen.

Rauman Raatihuoneen pitsivaloteos Vanhaa valoa, spectaculum 79 Ceti
Rauman Raatihuoneen pitsivaloteos Vanhaa valoa, spectaculum 79 Ceti

Valotaideteos heijastetaan Vanhan Raatihuoneen julkisivuun ja tähtien lailla teos tulee näkyville vasta pimeän langettua. Aamunkoin aikaan valo piilottaa menneisyyden tapahtumat näkyvistä, kunnes pimeys taas saapuu uudelleen. Teos on esillä joulukuun alusta ainakin tammikuun loppuun asti.

Valotaide on kiinnostavaa ja erityistä jo pelkästään valon oman monimutkaisen ja universaalin luonteen vuoksi. Valo on elektromagneettista sätelyä, jonka tietyt aallonpituudet ovat näkyviä ihmissilmälle. Valon avulla mitataan monia asioita, sekä arjessa että tieteessä ja sen tutkimus on pohjana monellakin tavalla fysiikan tutkimuksessa.

Näyttely on osa Taiteen edistämiskeskuksen valtakunnallista Valoa taiteelle -tapahtumaa. Satakunnassa valotaidetta on esillä sekä Porissa että Raumalla. Järjestäjinä Taiteen edistämiskeskus, Porin toimipiste, Rauman kaupungin kulttuuripalvelut ja pitsitaiteilija Tarmo Thorström.

Huom. Kiitos teoksesta kuuluu sekä Satakunnan kulttuurirahastolle, sillä sen antaman työskentelyapurahan turvin sain käyttää aikaani tähänkin teokseen, että Taiteen edistämiskeskukselle, sillä se maksoi tähän teoksen materiaalikulut. Kiitos kuuluu myös Rauman kaupungille ja Rauman yrittäjille. Ootte ihquja! <3 <3

Päivitys 26.1.2016, lisätty uusi kuva:

Raatihuone_01

Lisäys 5.12.2016:

Raatihuoneen pitsivalo on esillä myös 2.12.2016-28.2.2017.

 

Noste-palkinto, Länsi-Suomi-mitali ja muuta ajankohtaista

Huh huh, loppusyksy on mennyt niin vilkkaasti, etten ole ehtinyt sivuja päivittää. Kaikenlaista onkin ehtinyt jo tapahtua, joista Facebook-sivua seuraavat ovat toki tietoisia, mutta tänne sivuille saakka en ole kerinnyt lisäämään. Pahoitteluni.

Ensinnäkin voitin edellisessä kirjoituksessa mainostamani Noste-palkinnon. Suuret kiitokset kaikille äänestäneille! Asialla on minulle merkittävä tunnustus.

Sitten itsenäisyyspäivänä julkistettiin palkitsemiseni Länsi-Suomen kulttuurin mitalilla. Menee toiston puolelle, jos kerron ajatuksiani tästä tunnustuksesta. Kovin otettu olen.

Joulukuun ensimmäisenä päivänä puolestaan julkistettiin pitsivalotaideteokseni Dronttohtorlai. Teos on nähtävillä Raumalla kaupunginkirjaston vieressä tammikuun loppuun saakka hämärään aikaan.

Loppusilaukseksi tähän kirjoitukseen voinkin mainita tämän päivän Helsingin Sanomien artikkelin Tänään-palstalla, joka tuo mukavasti näkyvyyttä sekä minulle että pitsi(taitee)lle. Netissä HSTV:ssä on lisäksi myös pieni video.

Lopuksi tähän vielä aiheeseen liittyviä kuvia:

Kädentaidon Noste-palkinnon sai pitsinnypläyksen uudistaja Tarmo Thorström
Voittajan on helppo hymyillä: Noste-palkinnon sai pitsinnyplääjä Tarmo Thorström Meidän Viikonloppu messuilla 2014. Kuva: Messukeskus

 

Länsi-Suomen kulttuurin mitali.
Länsi-Suomen kulttuurin mitali.

 

Dronttohtorlai-pitsivalotaideteos
Dronttohtorlai-pitsivalotaideteos.

Artikkeli Helsingin Sanomien Tänään-palstalla 19.12.2014.
Artikkeli Helsingin Sanomien Tänään-palstalla 19.12.2014.